Kuvitellaan, että ostatte joukkovelkakirjan, joka maksaa 4 %:n vuotuista korkoa. Ensi silmäyksellä asia vaikuttaa yksinkertaiselta: sijoitatte 1.000 € ja saatte 40 € joka vuosi. Toinen sijoittaja voi kuitenkin ostaa täsmälleen saman joukkovelkakirjan ja saada siitä erilaisen tuoton.
Mikä määrää joukkovelkakirjan tuoton
Miten tämä on mahdollista, jos kummallakin on sama arvopaperi?
Vastaus löytyy yhdestä korkosijoitusten tärkeimmistä ominaisuuksista: joukkovelkakirjan maksama korko ei aina vastaa sen ostajan saamaa tuottoa.
Lopputulokseen vaikuttavat hankintahinta, korkotaso, aika eräpäivään ja liikkeeseenlaskijan maksukyky.
Näiden tekijöiden ymmärtäminen auttaa vertailemaan sijoituksia tarkemmin ja välttämään yhden yleisimmistä virheistä: joukkovelkakirjan valitsemisen pelkän kuponkikoron perusteella.
Miten joukkovelkakirja toimii ja mistä sen tuotto syntyy
Joukkovelkakirja on velkainstrumentti, jonka avulla valtio, yritys tai muu yhteisö hankkii rahoitusta sijoittajilta.
Ostaessanne sen teistä tulee liikkeeseenlaskijan velkoja, ja liikkeeseenlaskija sitoutuu tiettyihin maksuvelvoitteisiin.
Perinteisessä kiinteäkorkoisessa joukkovelkakirjassa näihin velvoitteisiin kuuluu yleensä kaksi osaa:
- Korkojen maksu: säännölliset maksut, joita kutsutaan kupongeiksi.
- Pääoman takaisinmaksu: summa, joka liikkeeseenlaskijan on maksettava takaisin eräpäivänä liikkeeseenlaskuehtojen mukaisesti.
Esimerkiksi joukkovelkakirja, jonka nimellisarvo on 1.000 €, vuotuinen kuponkikorko 4 % ja laina-aika viisi vuotta, maksaisi 40 € vuodessa ja palauttaisi 1.000 € laina-ajan päättyessä, edellyttäen että liikkeeseenlaskija täyttää velvoitteensa.
Tämä esimerkki kuitenkin olettaa, että ostatte joukkovelkakirjan sen nimellisarvoon.
Käytännössä joukkovelkakirjoja voi hankkia nimellisarvoa korkeampaan tai alhaisempaan hintaan, etenkin kun niillä käydään kauppaa jälkimarkkinoilla.
Ja tästä tuotto alkaa muuttua.
1. Kuponkikorko: mitä joukkovelkakirja maksaa, ei välttämättä mitä te ansaitsette
Kuponkikorko on korko, jonka liikkeeseenlaskija sitoutuu maksamaan joukkovelkakirjan nimellisarvolle.
Jos arvopaperin nimellisarvo on 1.000 € ja kiinteä kuponki 5 %, se maksaa 50 € vuodessa riippumatta siitä, mihin hintaan olette sen ostanut.
Oletetaan, että kaksi sijoittajaa hankkii saman joukkovelkakirjan:
- Ensimmäinen maksaa 1.000 €.
- Toinen ostaa sen hintaan 950 €.
Molemmat saavat saman 50 €:n kupongin, mutta toinen on maksanut vähemmän rahaa.
Hänen tuottonsa on siten suurempi, jos molemmat pitävät joukkovelkakirjan samaan eräpäivään asti ja saavat suunnitellut maksut.
Kuponki kuvaa joukkovelkakirjan ominaisuutta; tuotto riippuu myös hinnasta, jonka kukin sijoittaja maksaa.
Tämä ero on erityisen tärkeä verrattaessa vanhoja liikkeeseenlaskuja vasta liikkeeseen laskettuihin joukkovelkakirjoihin.
2. Ostohinta: tekijä, jonka moni sijoittaja jättää huomiotta
Joukkovelkakirjan hinta voi olla nimellisarvoa korkeampi, alempi tai täsmälleen sen suuruinen.
Tästä syntyy kolme tilannetta:
Ostohinta
Tilanne Seuraus eräpäivänä
1.000 € Osto nimellisarvoon Maksettu hinta saadaan takaisin.
950€
Osto alle nimellisarvon
Saadaan 50 €:n lisävoitto.
1.050€
Osto yli nimellisarvon
Syntyy 50 €:n tappio ostohintaan nähden.
Esimerkissä oletetaan 1.000 €:n nimellis- ja takaisinmaksuarvo ilman maksuhäiriöitä, palkkioita tai verovaikutuksia. Ilmoitettu ero koskee ainoastaan pääomaa eikä sisällä kuponkeja.
Kun ostatte nimellisarvoa alemmalla hinnalla, voitte saada lisävoittoa eräpäivänä.
Kun ostatte nimellisarvon ylittävällä hinnalla, osa saamistanne koroista kattaa maksamanne hinnan ja takaisin maksettavan summan välisen erotuksen.
Siksi kaksi joukkovelkakirjaa, joiden kuponkikorot eroavat toisistaan, voivat tuottaa samankaltaisesti.
Lisäksi kaksi sijoittajaa, jotka ostavat saman joukkovelkakirjan eri aikoina, voivat päätyä eri tuloksiin.
3. Efektiivinen korko: mittari joukkovelkakirjojen vertailuun
Joukkovelkakirjan tuottoa arvioidaan oikein yleensä käyttämällä efektiivistä korkoa eli sisäistä korkokantaa (IRR).
Efektiivinen korko eräpäivään asti on se diskonttokorko, jolla joukkovelkakirjasta maksettu hinta on yhtä suuri kuin sen odotettujen tulevien maksujen nykyarvo.
Yksinkertaisemmin sanottuna se ilmaisee vuositasolle muunnetun tuoton, jonka laskennassa otetaan huomioon:
- Hankintahinta.
- Jäljellä olevat kuponkimaksut.
- Eräpäivään jäljellä oleva aika.
- Summa, joka saadaan joukkovelkakirjan erääntyessä.
Kuvitellaan joukkovelkakirja, jonka juoksuaikaa on jäljellä yksi vuosi, nimellisarvo on 1.000€ ja viimeinen kuponkimaksu 40€.
Jos ostatte sen hintaan 980€, saisitte eräpäivänä 1.040€, olettaen että liikkeeseenlaskija maksaa asianmukaisesti.
Bruttovoitto olisi 60€, mikä vastaa 6,12%:n tuottoa kyseisenä vuonna.
Vaikka kuponkikorko on 4%, tuottonne olisi suurempi, koska ostitte joukkovelkakirjan alennuksella.
Jos olisitte maksanut 1.020€, bruttovoitto olisi 20€, mikä vastaa 1,96%:a.
Molemmissa tapauksissa oletetaan yksi ainoa maksu vuoden kuluttua ilman kuluja, veroja tai muita kertyneitä korkoja.
Efektiivisen koron avulla näitä tilanteita voidaan verrata, mutta se ei takaa, että odotettu tulos toteutuu.
4. Korot: miksi joukkovelkakirjojen hinta muuttuu
Yksi korkosijoittamisen perusperiaatteista on markkinakorkojen ja olemassa olevien joukkovelkakirjojen hintojen käänteinen suhde.
Kun markkinoiden vaatimat tuotot nousevat, kiinteäkorkoisten joukkovelkakirjojen hinnoilla on taipumus laskea. Kun nämä tuotot laskevat, niiden hinnoilla on taipumus nousta.
Kuvitelkaa, että Teillä on joukkovelkakirja, joka maksaa 2%:n kuponkikorkoa.
Jos markkinoille tulee vastaavia uusia liikkeeseenlaskuja, jotka tarjoavat 4%, Teidän joukkovelkakirjanne on vähemmän houkutteleva.
Jotta toinen sijoittaja olisi valmis ostamaan sen, Teidän on yleensä hyväksyttävä alhaisempi hinta.
Jos taas vastaavat uudet liikkeeseenlaskut tarjoavat 1%, Teidän 2%:n joukkovelkakirjanne voi muuttua houkuttelevammaksi ja sen hinta voi nousta.
Tämä suhde selittää, miksi korkosijoituksiin voi kohdistua tilapäisiä arvostustappioita, vaikka liikkeeseenlaskija jatkaisi maksujaan ajallaan.
Mitä tapahtuu, jos pidätte joukkovelkakirjan eräpäivään asti?
Jos ostatte tavanomaisen kiinteäkorkoisen joukkovelkakirjan ja pidätte sen takaisinmaksuun asti, markkinakorkojen myöhemmät muutokset eivät muuta sen sopimukseen perustuvia maksuja.
Kunhan liikkeeseenlaskija täyttää velvoitteensa, saatte suunnitellut kuponkimaksut ja takaisinmaksun.
Jos kuitenkin joudutte myymään ennen eräpäivää, sillä hetkellä saatavilla oleva hinta voi tuottaa voittoa tai tappiota.
Lisäksi joukkovelkakirjan pitäminen loppuun asti ei poista maksukyvyttömyysriskiä eikä pääoman sitomisesta aiheutuvaa vaihtoehtoiskustannusta.
5. Laina-aika ja duraatio: kuinka paljon markkinaliikkeet vaikuttavat
Kaikki joukkovelkakirjat eivät reagoi samalla tavalla korkojen muutoksiin.
Yleisesti ottaen pidemmän laina-ajan joukkovelkakirjat ovat herkempiä näille liikkeille, vaikka myös kuponkikorot ja muut ominaisuudet vaikuttavat.
Tämän herkkyyden mittaamiseen käytetään modifioitua duraatiota.
Esimerkiksi joukkovelkakirjan, jonka modifioitu duraatio on viisi vuotta, hinta laskisi noin 5%, jos sen vaadittu tuotto nousisi yhdellä prosenttiyksiköllä.
Kyseessä on likiarvo, joka pätee suhteellisen pieniin muutoksiin, eikä se huomioi kaikkia konveksiteetin vaikutuksia.
Duraatio auttaa ymmärtämään, miksi saman liikkeeseenlaskijan kaksi joukkovelkakirjaa voivat käyttäytyä eri tavoin.
Sen avulla erääntymisajan valintaa voidaan myös verrata sijoittajan sijoitushorisonttiin.
Pitkä joukkovelkakirja voi sopia tiettyihin strategioihin, mutta sen hinta vaihtelee yleensä enemmän korkojen muuttuessa.
6. Liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuus: riski, joka vaikuttaa vaadittuun tuottoon
Sijoittajat eivät vaadi kaikilta liikkeeseenlaskijoilta samaa korvausta.
Taloudellisissa vaikeuksissa olevan yrityksen on yleensä tarjottava houkuttelevampia ehtoja rahoituksen saamiseksi kuin yrityksen, jonka taloudellinen asema on vakaa.
Tämä ero näkyy luottoriskipreemiossa, jota kutsutaan myös korkoeroksi tai spreadiksi.
Korkoero kuvaa lisätuottoa, jota markkinat vaativat tiettyjen riskien kantamisesta verrattuna vastaavaan vertailukohtaan.
Liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuutta arvioitaessa voidaan tarkastella esimerkiksi sen velkaantuneisuutta, kassavirtaa, tulojen vakautta ja kykyä hoitaa maksunsa.
Myös luottoluokitukset voivat antaa tietoa, mutta ne eivät korvaa omaa analyysia eivätkä takaa velvoitteiden täyttämistä.
Joukkovelkakirjaan, jonka mahdollinen tuotto on korkea, voi liittyä suurempi maksukyvyttömyysriski.
Siksi ilmoitettua lukua ei pidä tulkita erillään muista tekijöistä.
7. Kulut, verot ja inflaatio: mitä Teille todella jää käteen
Bruttotuotto ei välttämättä vastaa nettovoittoa.
Osto- ja myyntikulut, säilytysmaksut tai välityspalkkiot voivat pienentää tulosta.
Myös verotus vaikuttaa. Espanjassa joukkovelkakirjoista saatuihin tuottoihin ja voittoihin sovelletaan yleensä
pääomatulojen verosääntöjä, vaikka tarkka kohtelu riippuu instrumentista ja verovelvollisen olosuhteista.
Lisäksi ostovoimaan vaikuttaa yksi tekijä: inflaatio.
Jos sijoituksen nimellistuotto on 4% ja hinnat nousevat samana aikana 3%, reaalituotto olisi noin 1%.
Tarkka laskelma olisi:
Reaalituotto = (1 + nimellistuotto) / (1 + inflaatio) − 1
Tässä esimerkissä tulos olisi noin 0,97 % ennen veroja ja kuluja.
Siksi sen arvioiminen, kuinka paljon ansaitsette, edellyttää nimellis-, netto- ja reaalituoton erottamista toisistaan.
Onko sijoittaminen joukkovelkakirjoihin sama asia kuin sijoittaminen yksityisiin lainoihin?
Joukkovelkakirjoilla ja yksityisillä lainoilla on yksi yhteinen piirre: molemmat ovat velkarahoituksen muotoja.
Ne eivät kuitenkaan ole samanlaisia instrumentteja.
Joukkovelkakirja on tietyin ehdoin liikkeeseen laskettu velkapaperi, jolla voidaan monissa tapauksissa käydä kauppaa jälkimarkkinoilla.
Yksityinen laina perustuu rahoitussopimuksiin, joiden sopimusrakenteet, vakuudet ja luovutusehdot voivat poiketa toisistaan.
Esimerkiksi Maclearinkaltaisilla alustoilla sijoittajat osallistuvat yritysrahoitukseen lainoihin liittyvien saatavaoikeuksien kautta eivätkä ostamalla perinteisiä pörssinoteerattuja joukkovelkakirjoja.
Vaikka korko, eräpäivä ja lainanottajan maksukyky ovat merkityksellisiä molemmissa tapauksissa, kaikkia joukkovelkakirjan ominaisuuksia ei siksi pidä automaattisesti soveltaa yksityiseen lainaan.
Kun kyse on Maclearinkautta saatavilla olevista rahoituskohteista, odotettu tuotto riippuu sopimusehdoista ja siitä, suorittavatko lainanottajat maksunsa. Vakuudet ja muut riskiä lieventävät mekanismit voivat auttaa häiriötilanteiden hallinnassa, mutta ne eivät poista tappioiden mahdollisuutta.
Näiden erojen ymmärtäminen auttaa vertailemaan yritysrahoituksen vaihtoehtoja sekoittamatta niiden rakenteita keskenään.
Mitä tarkistaa ennen joukkovelkakirjan ostamista
Ennen päätöksen tekemistä on syytä tarkistaa useita liikkeeseenlaskua koskevia tietoja:
- Efektiivinen tuotto eräpäivään: auttaa arvioimaan odotettua vuotuista tuottoa ostohinnalla.
- Todellinen hankintahinta: määrittää, kuinka paljon pääomaa Te todellisuudessa maksatte.
- Kuponki ja maksuaikataulu: kertovat, milloin saisitte korot.
- Erääntyminen ja duraatio: auttavat arvioimaan sijoitusaikaa ja herkkyyttä koroille.
- Liikkeeseenlaskijan maksukyky: auttaa analysoimaan kykyä suoriutua maksuista.
- Likviditeetti ja erityisehdot: on syytä tarkistaa, onko olemassa ennenaikaisen takaisinmaksun mahdollisuuksia, etuoikeusjärjestykseltään huonompaa asemaa tai muita merkityksellisiä ehtoja.
- Kustannukset ja verotus: vaikuttavat nettotuottoon.
On myös tarkistettava, sisältääkö ilmoitettu hinta edellisestä kuponginmaksusta kertyneet korot eli niin sanotun kertyneen koron.
Nämä tiedot ovat erityisen hyödyllisiä verrattaessa joukkovelkakirjoja jälkimarkkinoilla.
Yhteenveto: joukkovelkakirjan tuotto on paljon muutakin kuin kuponki
Joukkovelkakirjalla saamanne tuotto riippuu useiden tekijöiden yhdistelmästä: maksettavista koroista, ostohinnasta, sijoitusajasta ja liikkeeseenlaskijan kyvystä täyttää velvoitteensa.
Korkotason muutokset voivat myös vaikuttaa sen arvoon, jos päätätte myydä sen ennen erääntymistä.
Siksi pelkkään kuponkiin keskittyminen voi johtaa vääriin johtopäätöksiin.
Efektiivinen korko antaa kattavamman kuvan odotetusta tuotosta, mutta sitä on arvioitava yhdessä riskin, kustannusten ja sijoituksen ehtojen kanssa.
Näiden tekijöiden ymmärtäminen on ensimmäinen askel kohti korkosijoitusten harkitumpaa käyttöä osana hajautettua salkkua.
Maclear AG on sveitsiläinen vertaislainaus- ja joukkorahoitusalusta, jonka pääkonttori sijaitsee Sveitsissä. Yritys toimii rahoitusvälittäjänä pankkisektorin ulkopuolella ja on PolyReg SRO:n jäsen, Sveitsin rahoitusmääräysten mukaisesti, erityisesti AML-, KYC- ja GDPR-asioissa. Maclear tarjoaa yksityisille ja päteville sijoittajille pääsyn huolellisesti valittuihin liiketoimintalainamahdollisuuksiin, joissa on integroitu riskinarviointi, varausrahasto ja toissijainen markkina likviditeettiä varten.
Tämän artikkelin sisältö on tarkoitettu vain tiedotuksellisiin ja koulutustarkoituksiin. Se ei muodosta sijoitus-, rahoitus-, verotus- tai oikeudellista neuvontaa. Vertaislainaus (P2P) ja joukkorahoitusinvestoinnit sisältävät osittaisen tai täydellisen pääoman menettämisen riskin. Aikaisempi suorituskyky ei ennusta tulevia tuloksia. Likviditeetti toissijaisilla markkinoilla ei ole taattu. Lukijoita kannustetaan tekemään omaa tutkimustaan ja neuvottelemaan pätevien neuvonantajien kanssa ennen taloudellisten päätösten tekemistä. Tuotteiden ja palveluiden saatavuus voi olla rajoitettua tietyissä lainkäyttöalueissa.